maanantai 31. joulukuuta 2012

Willicon Suklaatryffeli

Möhkön nimi on enne ja pitkätukkapoika on rynninyt ohi muiden painossa. Se on iso ja lunki, selvää kolliainesta, alfa male. Jos karvanpituusarvaukset osuu kohdilleen ja kehissuunta pysyy samana, lienee toinen jatkokasvatukseen jäävistä kolleista tämä tässä.

Niin muuten kyselyitä pennuista sopii soittaa ja laittaa. Kunhan kasvatuskissat valitaan,on vähintään puolet lemmikiksi varattavissa, eikä ne kasvatuskissatkaan voi kaikki synnyinkotiinsa tai kaavattajalleen jäädä. Eli rohkeesti vaan kiinnostuksensa ilmaisemaan, niin laitellaan jonotuslistaa ja audienssipyyntöjä muistiin.


Willicon Cara Melli

Melli vaikuttaisi lyhytkarvalta ja saattaa jossakin vaiheessa olla lemmikkikotiin varattavissa, kun kuitenkin kahta siskoista jo mahdollisesti kasvatukseen suunnitellaan.


Willicon Noisette

Hile-kultasemme. Prinsessa ihana ja kaunis, vaan ei kovin välkky. Hile himputti saa lisämaitoa, koska ei ahkerasta imutuksestakaan huolimatta nosta painoa samaan tahtiin kuin muut. Jaa miksikö? No koska enimmäkseen imeskelee pentuesisarustensa päitä! Selvää missiainesta siis. Ja mitä ilmeisimmin pitkäkarva. ;)


Willicon Zabaglione

Onni on onnekas (lyhytkarva?) poika, jolle ei enää tarvi antaa lisämaitoa - paino nousee ihan kivasti jo omin voiminkin. Viikon päästähän aloitetaan kiinteät koko pentueelle, niin helpottaa emollakin.


Willicon Helminougat

Helmi on tällä haavaa kovasti simskunoloinen neiti.


Willicon Pähkinäcrisp

Aapolla on aika ihanat korvat. Ihana on koko poikakin. Lyhytkarva?


Willicon Vaniljasydän

(Hahhah! Onpa Blogger taas vitsikäs kääntäessään oikein päin olevat kuvat kyljelleen.)

Possu-poikakin kasvaa ja kasvattaa tukkaa - balineesi? ;)


Willicon Rommirusina

Pikku-Ransu kasvaa ja saattaisi Miian arvauksen mukaan olla pitkäkarva. Kaksiviikkoisesta karvanpituuden arvaaminen on vaikeaa, mutta arvaus on arvaus ja voi vielä muuttua.


Niin ja se pentukuvapäivitys

Kuka noita jonninjoutavia jorinoita jaksaa lukea, kun itselläni ainakin ovat enemmän tajunnanvirtaa kuin punnittua puhetta. Suklaapentujen viikkoiskuvia ainakin toivon monen odottavan. Ne tulevat viime viikon tapaan - kukin omana postauksenaan. Minä kun en ole vielä keksinyt kuinka androidilla ladataan useampi ladattu - ei siis omalla kännykällä otettu - kuva kerrallaan, kun ainoa, mitä puhelin tarjoaa on galleria (ja nämä sähköpostista tallennetut kuvat sijaitsevat kohdassa lataukset).

Vielä sananen Kyyhkyistä: Pentueen ikiliikkuja Prodigy (Willicon Prince Piacention) hurmasi itselleen viime lauantaina kodin. Herrasta on varausmaksu maksettu ja arjen koittaessa neuvotellaan eläinlääkärin kanssa sopivin ajankohta varhaiskastraatiolle. Pentueen sininaamio prinsessa Jasmin ja nallekarhumainen ruskeanaamiomöhkö Legolas etsivät yhä omia kotejaan.

Kuvassa Leksa ja Proge vaihtavat veljellisen suukon uuden vuoden aattona.


Uutta vuotta

Hyvää tätä vuotta kaikille. :) Kulunut vuosi 2012 oli raskaiden, yllättävien menetysten vuosi. Tammikuussa enkelin siivet sai rakkaani Luau. Syyskuussa menetin kaksi balineesinaarasta: nuoren aikuisen ja viisikuisen pennun. Vuoden lopussa olin menettää vielä isänikin, mutta niin vain näyttäisi, että kuin ihmeen kaupalla hän tästä selviää.

Olen kasvattanut kolme pentuetta, joista vain yksi on syntynyt luonani: huhtikuiset aprillipilat: neljä valkoista balineesia ja tiimin musta lammas, ruskeanaamio April. Huippuhyvät sijoituskotini Loviisassa ja Espoossa ovat huolehtineet nyt tammikuun puolivälissä luovutusikään ehtivistä Kyyhkyistä ja uuden vuodenaattona kaksi viikkoa täyttäneistä Joulusuklaista. Kiitos Taika, Miia ja Jari <3.

Kuluneen vuoden aikana ystävyyksiä on punnittu ja harrastuksen mielekkyyttä pohdittu, vuolaasti kyyneliä vuodatettu ja ohikiitäviä puhtaan onnellisuuden hetkiäkin koettu. Olen jälleen saanut tutustua ihmisiin: aivan ihaniin ja hulluihin - juuri meidän pennuille sopiviin, kissoja rakastaviin. Ja olen saanut tutustua kissoihin: omaan kasvatukseen hankittuihin ja toisilta lainattuihin. Olen saanut purkaa mieltäni ja ajatuksiani itseäni kokeneemmille ja viisaudessaan he ovat kuunnelleet, mutta antaneet minun itse löytää ratkaisuni.

Vuonna 2013 kissaharrastukseni jatkuu. Teen jatkossakin hommia assarina ja pääassarina, jos näitä pestejä kohdalleni osuu. Jatkan kauden loppuun Siam-Orientin hallituksessa. Kasvatan balineeseja ja itämaisia pitkäkarvoja edelleen varianttipolvia apunani käyttäen. Teen yhteistyötä niiden kasvattajien kanssa, joiden kanssa meillä on yhteinen kieli.

Kasvatustavoitteenani eivät ole näyttelyvoitot, vaan kehräävän kivojen ja kauniiden, rotustandardit täyttävien, terveiden itämaiskissojen kasvattaminen. Näiden kanssa saa toki halutessaan näyttelyissäkin käydä ja ehkä omasta tiimistä innostusta muutamaan kokoontumisajoonkin on, mutta stressiä ei näytelmistä oteta, eikä niihin kenenkään tarvitse kaikkea rahaa ja aikaansa haaskata - ellei nimenomaan halua. Harrastuksessa on hyvä aina kuunnella kissaa ja sen halua tai haluttomuutta näyttelyihin osallistua. Omista seitsemästä vain yksi on selvästi ilmoittanut, että tämä ei käy laatuun ja Myski saakin viettää rennonrelaa kotisimskin elämää - vaikka tiedä siitä relasta tätä nykyä, kun on nuo nuoret kollit: Soho ja Warre kasvamassa ja leikkaamaton venäläisdiiva Oliviakin puurossa pippurina. Warrelle ja Olkulle edelleen on sijoituskodit haussa. Hyvin joustavin ehdoin olen itikset maailmalle laittamassa, joten kannattaa olla yhteydessä, jos kumpi tahansa kolahtaa.



keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Pikku-Ransu ja Possu

eli Willicon Rommirusina ja Vaniljasydän, molemmat poikia.


Aapo ja Helmi

eli Willicon Pähkinäcrisp (poika) ja Helminougat (tyttö).


Onni ja Hile

eli Willicon Zabaglione (poika) ja Noisette (tyttö).


Melli ja Möhkö

eli Willicon Cara Melli (tyttö) ja Suklaatryffeli (poika).


Ensin koko suklaarasia

Mamma ja kaikki kahdeksan vauvaa.


Suklaavauvat kuvin

Bloggaus on hankalaa pelkällä puhelimella, eikä joulu tuonut asiaan helpotusta. Ei siis uutta tietsikkaa ainakaan vielä - katsotaan, tuleeko jälkitoimituksena.

Tässä nyt kuitenkin suklaakissanpentujen kuvat. Ja nimet :).

torstai 20. joulukuuta 2012

Rokotuksilla

Kyyhkyspennut kävivät tänä aamuna rokotuksilla, jossa heidät isokokoisiksi ja hyväkuntoisiksi todettiin ja piikkiä sekä mikrosirua niskaan tuikattiin. Ymmärrettävästi olivat piikittelystä hieman nyreissään. Olisin minäkin.
Kuvissa ylhäältä alas Proge, Jasmin ja Leksa.







keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Pojatkin kuvissa

Ruskeanaamioiset pojanviikarit Legolas (Willicon Sir Seraphim) ja Prodigy (W. Prince Piacention) kuvissa myös. Nallekarhumaiselle Leksalle toivoisin kodin, jossa sitä jaksettaisiin pitää tovi leikkaamattomana. Vaivanpalkka hyvitetään myyntihinnassa.
Progelle ihan vain tavallista, rakastavaa lemmikkikotia etsin.

Leksa on rauhallisuuden perikuva, sen zen-olotilaa ei hetkauta mikään, kun taas pikkuveli Profootti on vilkas veivaaja, aina touhuamassa ja kolttostelemassa. Varsinainen ikiliikkuja!

Molemmat pojat (ja myös prinsessa Jasmin) ovat isokokoisia, vahvoja pentuja - reilusti päälle kilon jo! Luovutus kuitenkin vasta kaksi kertaa rokotettuina, aikaisintaan 13-viikon iässä. Näillä näkymin kissanpennut olisivat muuttovalmiita tammikuun puolivälissä.

Ylemmässä kuvassa Proge, alemmassa Leksa ja bonuskuvassa lapsiaan hellästi hoitava emo, Lulu. Kaikki kuvat, myös edellisen merkinnän kuva Jasminista sijoituskodin kamerasta.




Siamilaispentuja varattavissa

Eilen yhdeksän viikkoa täyttäneet Kyyhkyset-pentueemme naamiosankarit käyvät tänään ensimmäisillä rokotuksilla ja saavat mikrosirut nahkaansa. Pentujen varaustilanteessa on taahtunut muutos ja myös sininaamio tyttö on nyt lemmikiksi varattavissa.

Tälle isokokoiselle ja itsetyytyväiselle, pehmeä-ääniselle diivalle ei missän vaiheessa ole ollut epäselvää, kuka on pentueen prinsessa. Jasmin on myös emonsa silmäterä.


maanantai 17. joulukuuta 2012

Balineesivauvat

Tai siamilaiset, pentueen pennut voivat siis olla lyhyt-, tai pitkäkarvoja. Kuva Miia V. - tai ehkä Miian mies? ;)


Suklaavauva

Yksi kuudesta. Kuva Miia V.


Joulusuklaavauvat ovat täällä!

Bloggauslaiskuudesta pahoittelut, siihen on syitä monia, mutta tämä tieto nyt tuoreeltaan: Tänään on syntynyt 12. Willicon-pentue, Joulusuklaat! Balineesiemo Kalliolan Depi Kasuliina punnersi kahdeksan vauvaa vaivattomasti ja kaikki ovat päässeet maidon makuun kiinni. Luultavasti tämän kokoiselle joutuu lisäruokaa jobihan emonkin takia tarjoamaan. Seuraamme tilannetta -emon vointia ja pentujen painonnousua - tarkasti. Eli sijoituskodissa syntyi tämäkin pentue. Olen joutunut tänä vuonna käytäntöjäni sijoituspentueiden suhteen muuttamaan, kun on tämä ylikansoitustilanne kotona - normaalin viiden vakiasukkaan sijsta vakkareita onkin seitsemän. Warre ja Olivia etsivät sijoituskotia edelleen...

Mutta siis näppäriä, osaavia sijoituskoteja olen tytöilleni onnistunut löytämään ja mielelläni annan ihanan pentukokemuksen muillekin. Vaikka eihän kaikki aina mene ihanasti, esim. Kyyhkyistäkin menetimme kaksi.

Mutta suklaista piti kertomani. Heitä siis syntyi kaikkiaan kuusi suklaa itämaista ja kaksi naamiopentua - todennäköisesti suklaanaamioita, sillä olisi varsin hassua, joskaan ei mahdotonta, että suklaan lilaksi laimentavat diluutiogeenit osuisivat vain ja ainoastaan naamioille. Voinemme vetää tästä - ja Hilman ekasta, Rocklake kissalaan syntyneestä pentueesta - johtopäätöksen, ettei Hilma dilua kanna. No me tilasimme suklaata ja sitä ylenpalttisesti saimme. Elävästi muistui 11 pennun emon Mannan synnytys, kun pentuja vain tuli ja tuli... Näiden pentujen isä Didierhän on yksi yhdestätoista. Sattumaako vai ei, mutta isoja pentueita tuntuisivat suvun miehet jättävän? ;)

Mutta mitä minä tässä jaarittelen epäoleellisuuksia, kuviahan te haluatte! Ja kuvia saatte. Kunhan keksin keinon liittää sähköpostista androidpuhelimeen ladatut kuvatiedostot tänne.