maanantai 31. joulukuuta 2012

Uutta vuotta

Hyvää tätä vuotta kaikille. :) Kulunut vuosi 2012 oli raskaiden, yllättävien menetysten vuosi. Tammikuussa enkelin siivet sai rakkaani Luau. Syyskuussa menetin kaksi balineesinaarasta: nuoren aikuisen ja viisikuisen pennun. Vuoden lopussa olin menettää vielä isänikin, mutta niin vain näyttäisi, että kuin ihmeen kaupalla hän tästä selviää.

Olen kasvattanut kolme pentuetta, joista vain yksi on syntynyt luonani: huhtikuiset aprillipilat: neljä valkoista balineesia ja tiimin musta lammas, ruskeanaamio April. Huippuhyvät sijoituskotini Loviisassa ja Espoossa ovat huolehtineet nyt tammikuun puolivälissä luovutusikään ehtivistä Kyyhkyistä ja uuden vuodenaattona kaksi viikkoa täyttäneistä Joulusuklaista. Kiitos Taika, Miia ja Jari <3.

Kuluneen vuoden aikana ystävyyksiä on punnittu ja harrastuksen mielekkyyttä pohdittu, vuolaasti kyyneliä vuodatettu ja ohikiitäviä puhtaan onnellisuuden hetkiäkin koettu. Olen jälleen saanut tutustua ihmisiin: aivan ihaniin ja hulluihin - juuri meidän pennuille sopiviin, kissoja rakastaviin. Ja olen saanut tutustua kissoihin: omaan kasvatukseen hankittuihin ja toisilta lainattuihin. Olen saanut purkaa mieltäni ja ajatuksiani itseäni kokeneemmille ja viisaudessaan he ovat kuunnelleet, mutta antaneet minun itse löytää ratkaisuni.

Vuonna 2013 kissaharrastukseni jatkuu. Teen jatkossakin hommia assarina ja pääassarina, jos näitä pestejä kohdalleni osuu. Jatkan kauden loppuun Siam-Orientin hallituksessa. Kasvatan balineeseja ja itämaisia pitkäkarvoja edelleen varianttipolvia apunani käyttäen. Teen yhteistyötä niiden kasvattajien kanssa, joiden kanssa meillä on yhteinen kieli.

Kasvatustavoitteenani eivät ole näyttelyvoitot, vaan kehräävän kivojen ja kauniiden, rotustandardit täyttävien, terveiden itämaiskissojen kasvattaminen. Näiden kanssa saa toki halutessaan näyttelyissäkin käydä ja ehkä omasta tiimistä innostusta muutamaan kokoontumisajoonkin on, mutta stressiä ei näytelmistä oteta, eikä niihin kenenkään tarvitse kaikkea rahaa ja aikaansa haaskata - ellei nimenomaan halua. Harrastuksessa on hyvä aina kuunnella kissaa ja sen halua tai haluttomuutta näyttelyihin osallistua. Omista seitsemästä vain yksi on selvästi ilmoittanut, että tämä ei käy laatuun ja Myski saakin viettää rennonrelaa kotisimskin elämää - vaikka tiedä siitä relasta tätä nykyä, kun on nuo nuoret kollit: Soho ja Warre kasvamassa ja leikkaamaton venäläisdiiva Oliviakin puurossa pippurina. Warrelle ja Olkulle edelleen on sijoituskodit haussa. Hyvin joustavin ehdoin olen itikset maailmalle laittamassa, joten kannattaa olla yhteydessä, jos kumpi tahansa kolahtaa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti